 Sähköinen viestintä on imenyt kirjan suosiota. Tytöt ovat kirjastoissa poikia selvästi yleisempi näky. |
|
NUORTEN lukutaito ei suinkaan ole huolestuttavalla mallilla mediakulttuurin professorin Mikko Lehtosen mukaan. Hänen mielestään nykynuoriso lukee enemmän kuin koskaan. – Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimusten mukaan mediaan kulutettu aika on lisääntynyt koko ajan. Median käyttö syö aikaa jostain muusta kuin lukemisesta. Lukea voi muutakin kuin kirjaa. Kirjaa vain pidetään jonkinlaisena fetissisenä pyhänä asiana, vaikka tietoa saa niin paljon muualtakin, Lehtonen muistuttaa. AUDIOVISUAALISESSA maailmassa suurkuluttajia ovat eläkeläiset. Miksemme ajattele, että eläkeläiset menevät tärviölle katsellessaan paljon televisiota9 Miksi ryhdymme poliiseina vahtimaan, lukevatko nuoret riittävästi kirjoja? – Nuorilla on hyvät valmiudet vastata tietoyhteiskunnan tuomiin vaatimuksiin, ja ne valmiudet saadaan multimediasta kokonaisuutena nostamatta yhtä sen osa-aluetta muita korkeammalle. Kirjoja lukevien nuorien menestyminen esimerkiksi ylioppilaskokeissa kertoo Lehtosen mukaan siitä, että ne nuoret käyttävät muitakin medioita aktiivisesti. Huono menestys ei ole suoraan verrannollista kirjojen kulutuksen kanssa. Nykyajan ihmisiltä vaaditaan laajaa medialukutaitoa, eikä sitä saa pelkistä kirjoista. – Kun itse olin lapsi, varoitettiin nuoria lukemasta liikaa. Se kun vei aikaa jostain muusta. Nyt varoitetaan tietokonepeleistä tai multimedian liikakäytöstä. Kaikki liiallisena on tietty pahasta, mutta ne kaikki yhdessä sopivina annoksina ovat hyvästä, Lehtonen ajattelee. HÖLYNPÖLYNÄ Lehtonen pitää väitettä, jonka mukaan nuoret eivät ymmärtäisi satiiria tai osaisi erottaa faktaa fiktiosta. – Nuorilla on paljon monipuolisemmat valmiudet vastata nyky-yhteiskunnan haasteisiin kuin meillä 1960-luvun nuorilla koskaan. Ja fantasia-kirjojen suuri suosio kertoo myös siitä, että kirjoja kyllä luetaan. Kulttuurimme on vain mennyt horisontaalisesti toiseen suuntaan kuin ennen. Silloin luettiin tulevaisuutta kuvaavia scifi-kirjoja, kun nyt haetaan elämyksiä keksityistä menneisyyden tarinoista. PAINETUN sanan nostaminen muita viestimiä ylemmäksi pitäisi Lehtosen mielestä jo lopettaa. – Eri viestimet palvelevat erilaisia tehtäviä. Kirjan tulo ei vähentänyt puhetta. Ei myöskään multimedia vähennä kirjan arvoa. Eri mediat elävät symbioosissa ruokkien toinen toisiaan aiheillaan ja juonillaan. Lehtonen pitää kouluja liian kirjakeskeisenä. Siellä arvostetaan liikaan vain lukemisella saatuja taitoja. – Visuaalinen lukutaito on ihan yhtä tärkeää kuin tekstin ymmärtäminen. Eihän lentokoneenkaan ohjaamossa ole kirjaimia vaan visuaalinen näyttö, jota ohjaajat tulkitsevat, Lehtonen väläyttää. Teksti: Kristiina Viitanen Kuvitus: Anniina Louhivuori ja Minna Rosti Julkaistu: Ilkka, Karjalainen, Keskisuomalainen, Pohjalainen, Savon Sanomat 4.4.2004 |
