Kalevi Kanteleen mukaan lasten kielentaju ja mielikuvitus köyhtyvät, jos kaikki tarinat koetaan videolla valmiiksi "kuvitettuina". ESPOO Maria Mäkelä • Kaksi kolmesta nuoresta lukee tutkimusten mukaan sanomalehtiä säännöllisesti, mutta miten saada kirja tai lehti videoajan lapsen käteen? – Nyt on tapahtumassa syvällinen muutos sanan elämyksestä kuvan elämykseen. Kirja on todella vaaravyöhykkeessä, toteaa kouluttaja, tietokirjailija Kalevi Kantele. Hän on pian valmistuvassa tutkimuksessaan kartoittanut peruskoululaisten lukutottumuksia, eivätkä tulokset mairittele. Ala-asteikäisistä pojista joka kuudes pitää lukemista tylsänä ja yläasteella jo liki puolet. Lukeminen tuntuu myös olevan entistä enemmän harvojen herkkua: ne, jotka lukevat, lukevat todella paljon ja toisaalta lukemattomia on lukemattomia. Neljäsluokkalaiset tytöt pitävät vielä lukemista tärkeimpänä harrastuksenaan. Kun minkä tahansa ikäisiltä pojilta kysyttiin, lukeminen oli seitsemästä vaihtoehdosta viimeisenä. Ykkösenä on tietokonepelien pelaaminen. Kantele haastatteli tutkimukseensa 2860 peruskoululaista. KIRJAT MUOTIIN. Syitä suuntaukselle on Kanteleen mielestä monia. Rajallisesta vapaa-ajasta kilpailevat monet urheiluharrastukset, tietokonepelit ja videot. Kaikkein tärkeimpänä lukuinnoittajana Kantele pitäisi lasten ja nuorten esikuvia. – Lukemisen pitäisi olla muotia! Missä ovat ne urheiluja pop-idolit, jotka kehuskelisivat lukuharrastuksellaan? Seinäjoella 50-luvulla lapsuutensa viettänyt Kantele muistelee itsekin kuluttaneensa paikallisten elokuvateattereiden Kinon ja Kalevan penkkejä kiitettävän ahkerasti, mutta aikaa jäi,myös pallokentä.lle ja lukemiselle. Televisiota ei vielä ollut. – Cooperin intiaanikirjat, Pertsa ja Kilu -kirjat... Kaikki pojat lukivat kirjoja, hämmästelee hän muutosta nykyhetkeen. – Suomessa on nykyäänkin huikean hyviä poikakirjoja, mutta tuntuu, etteivät kriitikot oikein löydä niitä. KÖYHTYVÄ KIELI. Kuvallisen lukukulttuurin myötä Kantele pelkää mielikuvituksen vaihtuvan mielikuviin. – Kirjaa lukiessa jokainen voi luoda henkilöille oman ulkomuodon ja ympäristön. Kun kaikki annetaan valmiina kuvina, mielikuvitus rapautuu. – Myös kieli köyhtyy. Ylioppilasarvosanojen romahtaminen kymmenessä vuodessa antaa viestin, että suomen kirjakieli on nykynuorille vieras kieli. Mitä vanhemmat voisivat tehdä toisin lukemiskulttuurin nostattamiseksi? – Sanopa se. On paljon vanhempia, jotka eivät näe tässä mitään ongelmaa, sillä he eivät itsekään lue kirjoja. LUKUTAITO KÄYTTÖÖN. On lukurintamalta kuulunut iloisiakin uutisia. Kansainvälisen PISA-tutkimuksen mukaan 15-vuotiailla suomalaisnuorilla on maailman paras lukutaito etenkin tiedonhaussa ja luetun ymmärtämisessä. Toivomisen varaa oli luetun pohdinnassa ja arvioinnissa. Tätä Suomen lukuihmettä käydään ihmettelemässä Saksasta asti, mutta Kantele muistuttaa taidon ja tottumuksen erosta: – Ei maailman parhaasta lukutaidosta paljon iloa ole, jos ei sitä käytetä! Julkaistu: ILKKA 6. 1. 2004 |
