lukutaito lukeminen pikaluku nopea lukeminen oppiminen tietoyhteiskunta mediakasvatus tiedonhankinta kirja tehokas lukeminen tiedonmuodostus	SUOMALAISNUORTEN INTO LUKEA ON ROMAHTANUT "Ehdotan, että peruslukutaidon ja lukemistekniikan kehittämisestä tehdään koko peruskoulun kestävä pojekti." Suomalaisten menestystarinoiden yksi huippu on suomalaisnuorten erinomainen menestyminen OECD:n Pisa-selvityksissä. Suomalaisethan ovat Pisan mukaan maailman parhaita paitsi lukutaidossa, myös matematiikassa, luonnontieteissä ja ongelmanratkaisussa. Yleisessä riemussa ja uhossa on jäänyt vähälle huomiolle se, että nykynuoret käyttävät loistavaa lukutaitoaan säästeliäästi. Lukiolaispojista yli puolet kertoo lukevansa vapaaehtoisesti enintään yhden kirjan vuodessa ja tytöistä puolet lukee vähemmän kuin kuusi kirjaa. Lisäksi sekä tytöjen että poikien lukeminen kasautuu harvojen herkuksi. Tyttöjen eniten lukeva viidennes lukee kaksi kolmasosaa ja pojista kolme neljäsosa kaikista luetuista kirjoista. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta poikien lukemasta sadasta kirjasta ahkerimmin lukeva viidennes lukee 75 ja loput neljä viidennestä 25. Ja he käyvät koulua, jonka nimeen liittyy lukeminen. Suomalaisnuoret ovat lukutaitosia, mutta lukuhaluttomia. Yksi selitys lukemisinnostuksen romahdukseen on se, että kirjojen lukeminen taistelee vapaa-ajasta monien muiden, kuten television katselun, internetissä surffailun, tietokonepelien pelaamisen, urheilun ja musiikin kuuntelun tai harrastamisen kanssa. Toinen selitys on lukunopeuksien taantuminen. Reilussa kahdessakymmenessä vuodessa lukiolaisten lukunopeus on tasaisesti hidastunut. Nykyään lukiolaiset lukevat viidenneksen hitaammin kuin 80-luvun alussa, lisäksi lukunopeudet ovat polarisoituneet. Todella hitaasti (alle 120 sanaa minuutissa) lukevien määrä on nelinkertaistunut. Kaksiymmentäviisi vuotta sitten hitaasti lukevia oli sekä tytöistä että pojista neljä prosenttia, nyt tytöistä 12 ja pojista 20 prosenttia. Hitaalla lukijalla saattaa kynnys ottaa kirja luettavaksi nousta toivottoman korkeaksi. Lukiolaispoikien nopein 15 prosenttia lukee kolme kertaa enemmän kirjoja kuin hitain seitsemäs osa. Mediaanilla mitaten tyttöjen nopein ryhmä lukee vuodessa tasan kaksi kertaa enemmän kirjoja kuin hitain. Keskivertokirjan (60 000 sanaa) lukemiseen nopein 15 prosenttia käyttää keskimäärin kymmenen minuuttia vaille viisi tuntia ja hitain yhdeksän tuntia ja neljäkymmentä minuuttia, ero neljä ja puoli tuntia. Lukemattomuus on vakava asia. Professoria Pentti Leino kirjoitti artikkelissaan (Hiidenkivi 4/2002): "Kirjakieli on käytännössä peruskoululaisille ja myös lukiolaisille vieras kieli". Tämä on tullut esille melkein joka kevät äidinkielen ylioppilaskirjoitusten yhteydessä. Tulokset näyttävät vuosittain huononevan. Nykynuorten suhtautumisesta kirjojen lukemisen antaa mainion esimerkin äidinkielenlehtori Tuula Uusi-Hallila kolumnissaan (HS 17.8.2005): "Kun Etelä-Pohjanmaalla opettaja jakaa oppilailleen kirjoja, häneltä pyydetään: Anna jokin lyhkäänen. Eikä mitään kovin sakiaa." Olen hämmästellyt, mikseivät opetusviranomaiset, tutkijat eivät edes opettajat ole kiinnittäneet huomiotaan lukunopeuksien taantumiseen. Ehdotan, että peruslukutaidon ja lukemistekniikan kehittämisestä tehdään koko peruskoulun kestävä pojekti. Näin hitaan lukunopeuden aiheuttama kammo kirjojen lukemiseen vähenisi ja suhtautuminen lukemiseen paranisi. Suhtautuminen lukemiseen näyttä olevan kaiken avain. Esimerkiksi lukiolaistytöt, jotka pitävät lukemista tylsänä, joutuvat lukemaan 16 vuotta lukeakseen saman määrän kirjoja kuin lukemista mukavana pitävät lukevat vuodessa. Yläkoulussa erot ovat vielä suuremmat. Paitsi se, että kirjojen lukeminen parantaa äidinkielentaitoja, niin sillä on toinenkin, ehkä vielä tärkeämpi tehtävä. Kirjoja lukemalla nuoret pelastuvat tietämättömyydeltä, ennakkoluuloisuudelta, pinnallisuudelta, mielikuvilta, johdattelevuudelta, fundamentalismilta, epärationaalisuudelta ja autoratiivisuudelta. Vaatimaton toiveeni on, että joku lukemisen tutkija kertoisi meille, että pelkoni peruslukutaidon taantumisesta on vain paha painajainen. Julkaistu: HS 29.10.2006 ANNA PALAutettA!
	Retrolutionaarinen Harry Potter Junttien juhlaa Viikon lainat (HS) Helppoa, hauskaa ja huomaamatonta Tietoyhteiskunta ja oppiminen Älykköja äänestämään Lukemisinto Käännösteksteistä Kirjavinkkaus