lukutaito lukeminen pikaluku nopea lukeminen oppiminen tietoyhteiskunta mediakasvatus tiedonhankinta kirja tehokas lukeminen tiedonmuodostus	RETROLUTIONAARINEN HARRY POTTER Tuskin moni kirja, jonka ensipainos on 500 kappaletta, nousee maailmanlaajuisesti yli viidenkymmenen miljoonaan kappaleen myyntiin. Tällainen on "Harry Potter ja viisasten kivi", sarjansa ensimmäinen. Kaikkiaan viittä Potter-kirjaa on myyty yli neljännes miljardi. Suomessa Potterin suosio on yhtä suurta kuin muullakin; samoin kuin Yhdysvalloissa meilläkin joka kahdeskymmenesviides kansalainen on hankkinut Harry Potterinsa. Viidennen kirjan ensipainos, 170 000, on Suomen ennätys, 70 000 enemmän kuin Päätalon kirjojen ensimmäinen painos yleensä oli. Lehtikirjoituksissa on käsitelty kolmea pääteemaa: kritiikkiä, kirjoittajan Joanne Rowlingin nousua ryysyistä rikkauksiin ja kuinka Potter-kirjat ovat pelastaneet nuorison kirjoille. Suomessa viimeksi mainittu kattaa kaikesta kirjoittelusta reilun kaksi kolmasosaa. Potter-kirjojen arvostelut ovat vaihdelleet kiittävistä happamiin. Happamia ovat esittäneet erityisesti Rowlingin kollegat, lasten- ja nuortenkirjailijat. Tuija Lehtinen kirjoitti artikkelin "Potter-ilmiö, onko sitä?" (Parnasso 1/2001), jossa hän hämmästeli Potter-kirjojen suosiota. Lehtisen mielestä "kirjoissa ei loppujen lopuksi ole mitään erityisen uutta eikä radikaalia". Suosion salaisuus on hänen mielestään "kirjailijan näppäryys, ammattitaito, keittää vanhoista jo moneen kalutuista luista uusi maittava keitto sopivilla mausteilla". Toinen pääjuonne kirjoittelussa on Joanne Rowlingin nousu työttömästä yksinhuoltajaäidistä varakkaaksi kirjailijaksi. Tämä "ryysyistä rikkaaksi" aihe on erityisesti naistenlehtien johtava teema Potter-kirjoista puhuttaessa, mutta sama teema löytyi myös talouslehdistä sen jälkeen kun Rowlingin omaisuus ylitti miljardin dollari rajan. Vanhemmat, opettajat, tutkijat, kirjastonhoitajat, lapset ja nuoret ovat lukemattomissa lehtiartikkeleissa kertoneet, kuinka Harry Potterit ovat loistavia kirjoja ja kuinka niiden myötä muidenkin kirjojen lukeminen on maistunut ihan toisella lailla. Osoitus Pottereiden suosiosta ilmenee Googlessa olevista Potter-viitteistä; suomenkielisiä pääasiassa fanien kirjoittamia juttuja on 16 200. Pottereita on käännetty kuudellekymmenelle kielelle ja niitä on myyty yli kahdessasadassa maassa. Mistä voi johtua kulttuureista, maanosista ja kielistä riippumaton yhteinen innostus Tylypahkan sisäoppilaitosta käyvään keski-englantilaiseen, keskiluokkaiseen noitavoimilla varustettuun poikaan? Tähän hämmentävään ilmiöön on koittanut vastata lukuisat psykologit, sosiologit, kasvatustieteilijät, kulttuurin- ja kirjalisuudentutkijat. Yhden näkökulman ja vastausyrityksen antaa Winchesterin King Alfred's Collegen kulttuurintutkimuksen laitoksen johtaja Andrew Blake kirjallaan "Harry Potterin ilmestys", jonka alaotsikko on ajan hengen mukaisesti "Lastenkirjallisuus globalisoituvassa maailmassa". Blake on perehtynyt erityisesti kulttuuriseen tuotantoon ja populaarikulttuuriin. Potterin suosion salaisuuden ratkaisemiseen Blakella on kaksi lähtökohtaa: Englanti ja retroluutio. Englanti poikkeaa Walesista, Skotlannista ja Pohjois-Irlannista siinä, että kolmella muulla on poliittinen autonomia, jota taas Englannilla ei ole. Blaken mukaan sitä ei poliittisesti ole olemassa. Tämä on aiheuttanut sen, että Englanti käpertyy menneisyyteensä ja se taas aiheuttaa poliittisia, kulttuurisia ja taloudellisia ongelmia. Englannin pelastamiseksi englantilaiset ovat kehittäneet retroluution, jonka ensimmäinen ilmentymä oli Blaken mukaan vuonna 1994, kun Pariisin autonäyttelyssä esiteltiin Jaguarin uusi XJ-malli. Auto oli tunnistettavissa ulkomuodoltaan ja sisustukseltaan vanhaksi Jaguariksi, mutta tekniikaltaan se oli uusinta huipputeknologiaa; automiesten ilmaisulla "auto kaikilla herkuilla". Blaken mukaan, paitsi Jaguar, myös Harry Potter ja pääministeri Tony Blairin New Left ovat retrolutionaarisia. Niissä kaikissa on sama perusvire: "ulkopinta näyttää tutulta, mutta pinnan alla tarinoita ohjaavat nykyaikaiset voimat." "Harry Potterin ilmestys" kertoo poikkeuksellisesta näkökulmasta Ison-Britannian henkisestä ja poliittisesta tilanteesta vuosituhannen vaihteessa, ja kuinka Potter-kirjat kuvastavat sitä. Blake kertoo, kuinka koulutus nousi työväenpuolueen vaalikampanjassa tärkeimmäksi aiheeksi ja kuinka Pottereiden avulla aloitettiin erityisesti poikien lukutaitokampanja. Lukutaitoon liittyen Blake esittää hämmästyttävän väitteen, miten Isossa-Britaniassa 1990-luvun aikana tyttöjen kirjoitus- ja lukutaito oli kehittynyt paremmaksi kuin poikien. Hänen mukaan samanlaista kehitystä ei ollut havaittu muualla kuin Kanadassa. Kansainväliset lukutaitotutkimukset kertovat aivan muuta, 1990-luvun alussa tehdyn IEA-tutkimuksen, jossa oli mukana 31 maata, mukaan maat, joissa poikien lukutaito oli parempi, olivat Portugali, Ranska ja Zimbabwe. Paljon julkisuutta saaneessa PISA-sevityksessä (2000) ainoassakaan mukana olleessa maassa poikien lukutaito ei ollut parempi kuin tyttöjen. Blake pohtii pitkään, miksi Harry Potterin suosio on niin maailmanlaajuinen. Hänen mukaansa kirjallisuus on Englannin pysyvin ja tunnetuin kulttuurivientituote ja historian kolme tunnetuinta ei-uskonnollista kulttuuri-ikonia, Sherlock Holmes, James Bond ja Harry Potter, ovat englantilaisia. Vain englantilaisella tarinalla on mahdollisuus valloittaa koko maailma: "olisi kuitenkin vaikea kuvitella, että jokin puolalainen tarina, oli se sitten kirjoitettu kuinka hyvin tahansa, voisi onnistua samassa". Italiassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa on osa kirjoista varustettu aikuiseen makuun sopivilla kansilla, koska Pottereiden suosio on ällistyttävää myös heidän keskuudessa. Akateemisen kirjakaupan lastenosaston libristien valistuneen arvauksen mukaan Suomessa kolmannes ostetuista kirjoista kuluu aikuistenkin käsissä. Onko kysymys siitä, että aikuiset ovat Pottereita lukiessaan "yhteydessä sisäiseen lapseensa" tai siitä, että "aikuisuuden ja lapsuuden välinen raja on kaventunut"? Kolmannen selityksen Blake esittää lainaamalla suosittua lastenkirjailijaa Phillip Pullmania, jonka kirjat ovat myös aikuisten suosiossa: "Lastenkirjat sen sijaan käsittelevät sellaisia perimmäisiä kysymyksiä kuin mistä tulemme, mitä on ihmisenä oleminen, mitä pitää tehdä ollakseen hyvä, tällaisia parustavalaatuisia, tärkeitä kysymyksiä ei käsitellä aikuisten lukemissa kirjoissa, vaan kirjoissa, joita lapset lukevat". Jos noista vastakkaisista syistä pitäisi valita, valintani osuisi ensin mainituille. Blake kirjoittaa: "Mikäli Harry Potter on aikamme sankari, se johtuu pääasiassa siitä, miten hän muutti lasten lukutottumuksia". Mallikkaan suomennoksen tehnyt Joel Kuortti kirjoittaa jälkisanoissaan: "Lienee vaikea löytää pitäviä todisteita Pottereiden suorasta vaikutuksesta asiaan, mutta ei silti ole kaukaa haettua väittää, että ilmiöllä on ollut suuri merkitys lukutottumuksien muutoksessa." Lukemattomat suomalaisten lasten ja nuorten haastattelut todistavat samaa. Blaken perusteluna on hänen usein esiintuoma tieto, että ensimmäisen Potterin ilmestymisen jälkeen sekä Isossa-Britanniassa että Yhdysvalloissa lasten- ja nuortenkirjojen myynti on noussut neljänneksen. Miten on Suomessa, onko suunta sama? Jos vertailuvuodeksi otetaan vuosi 1996, kaksi vuotta ennen ensimmäisen Potterin ilmestymistä, niin vuonna 1998 myytiin lasten- ja nuortenkirjoja neljä prosenttia vähemmän. Vuonna 2001 oli ilmestynyt neljä ensimmäistä Harry Potteria, sinä vuonna myytiin 23 prosenttia enemmän, mutta viime vuonna prosentti vähemmän kirjoja kuin vuonna 1996. Ovatko Harry Potterit pelastaneet Suomen nuorison kirjoille, kuten usein väitetään? Peruskoulun 49 luokkaisten keskuudessa tekemäni selvityksen tulokset voi tiivistää kolmeen sanaan: kyllä ja ei. Ne alakoululaiset, jotka ovat lukeneet Pottereita, lukevat 75 prosenttia enemmän muitakin kirjoja, kuin ne, jotka eivät ole Pottereihin koskeneet. Yläkoulussa ero on vielä suurempi: Pottereita lukeneet lukevat 130 prosenttia enemmän kirjoja kuin lukemattomat. Tämä näyttää todistavan vahvasti Pottereiden merkityksestä kirjojen lukemisen lisääjänä. Mutta enemmän kuin Potterit, vaikuttaa suhtautuminen lukemiseen luettujen kirjojen määrään. Ne peruskoululaiset, jotka pitävät lukemista tosi mukavana, mutta eivät ole lukeneet ainoatakaan Potteria, lukevat kolme neljäsosaa enemmän kirjoja kuin Potterinsa lukeneet lukemista mukavana pitävät. Iän myötä kirjojen lukemisen lumo vähenee dramaattisesti: neljäsluokkalaisista tytöistä yli puolet pitää kirjojen lukemista tosi mukavana, mutta kahdeksasluokkalaisista vain yksi neljästä. Neljäsluokkalaisista pojista kuudesosa on sitä mieltä, että lukeminen on tosi mukavaa, kahdeksasluokkalaisista kuusi prosenttia. Viisi Potteria ei tee kesää, mutta ei sitä näytä tekevän myöskään opettajien, opetusviranomaisten ja vanhempien kovistelu ja maanittelu nuoria kirjojen pariin. Näen ainoana mahdollisuutena saada nuoret innostumaan kirjojen lukemisesta vertaisvaikuttamisen ja ennen kaikkea idolien esimerkin. Onko joku joskus kuullut tai lukenut, että idoli, oli hän sitten urheilija tai rock-tähti, olisi kertonut lukeneensa kirjoja, tai edes kirjan? Jos Teemu Selänne tai Pikku G ylpeänä esittäisi, että hän on pahasti retkussa kirjoihin, niin johan pojatkin painuisivat tukka putkella kirjastoon kirjoja lainaamaan. Vaikka Blake tarkastelee Pottereita monesta mielenkiintoisesta näkökulmasta, hän ei pysty antamaan kaikenkattavaa vastausta alkuperäiseen kysymykseensä, miksi Harry Potter on niin suosittu ympäri maailmaa. "Harry Potterin ilmestys" kertoo ennemminkin, miten Potter kuvaa Ison-Britannian kehitystä retrolutionaariseksi yhteiskunnaksi käsi kädessä Tony Blairin ja Jaguarin kanssa. Ehkä Joanna Rowlingin luoman hahmon salaisuuden pystyy parhaiten selittämään se kaksitoistavuotias suomalaispoika, joka ei ole kuullutkaan retroluutiosta, saati Tony Blairin uudesta työväenpuolueesta, kirjoittaessaan kotisivullaan: "Harry Potter on paraaaaaaas!!!!! Totella hyvä!!!!! Julkaistu: Kanava 8/2005 ANNA PALAutettA!
	Retrolutionaarinen Harry Potter Junttien juhlaa Viikon lainat (HS) Helppoa, hauskaa ja huomaamatonta Tietoyhteiskunta ja oppiminen Älykköja äänestämään Lukemisinto Käännösteksteistä Kirjavinkkaus